Onnea vain kaikille läpi yön ajaneille mustan makkaran ääreen päässeille. Itselle kävi huonosti, Riihimäen jälkeen rupesin katselemaan että mikäs tuossa etupyörässä vippaa. Pinnahan siellä oli poikki. Ajelin Hämeenlinnaan mutta Tampereelle en enää uskaltanut kun vippi näytti lisääntyvän. Jäi kyllä potuttamaan tämä keskeytys kun kuskin puolesta kaikki oli ok ja mielellään olisi ajanut lisää. Olisi varmaan pitänyt ottaa taas vanha kunnon Panzerwagen (Inseran hybridi jolla ennen näitä olen ajanut) eikä ruveta snobbailemaan kippurasarvisilla...

Tälläkin matkalla ehti kuitenkin makustella tunnelmaa ja nauttia vaihtelusta. Alkumatkasta vaarallisia tilanteita erityisesti Palkkisillantiellä kohti Kytäjää (oli paikoin meikän kalustolla ja taidoilla luokituksessa "ajokelvoton", ei kaatumisia kylläkään ja vain yksi "nyt muuten lähti" -elämys joka ei sitten lähtenytkään) ja Kytäjän jälkeen "vauhtia". Oikaisin siitä 130-tielle kun tuntui että ehkä riittää tätä lajia. Pöpperön jälkeen oli aivan juhlafiilis ajella asfaltilla. :-). Lähtiessä vesisadetta joka muuttui rännäksi jota välillä tuli runsaammanpuoleisesti, että siinä mielessä perinteet pysyi yllä.

Kiitokset Mikolle järjestelyistä ja hienoa että tapahtuma elää ja kasvaa. Ehkä joskus pääsee taas Tampereelle asti aamusaunaan ja mustalle makkaralle.